Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa Kielineuvoston suomen kielen neuvontaan vuosina 2007, 2010 ja 2017 tulleita kysymyksiä ja saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Ketkä ottavat yhteyttä Kielineuvoston suomen kielen neuvontaan?

2. Miten paljon ja minkä tyyppisiä kysymyksiä neuvontaan tulee?

3. Onko tilanne muuttunut jotenkin vuosien 2007 ja 2017 välillä?

Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että Kielineuvoston suomen kielen neuvonnasta kysytään eniten ruotsinkielisten termien ja muiden sanojen suomenkielisiä käännösvastineita ja aika paljon myös suomenkielisten sanojen ruotsinkielisiä vastineita. Muita kysyjiä askarruttavia asioita ovat esimerkiksi oikeinkirjoitusseikat ja kielioppiasiat.

Kääntäjät ja tulkit ovat neuvonnan suurin kysyjäryhmä. Lisäksi kysymyksiä tulee runsaasti myös toimittajilta ja suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvien kuntien ja maakäräjien työntekijöiltä. Tekemällä kartoituksia silloin tällöin voidaan seurata mahdollisia muutoksia neuvontatarpeissa ja auttaa tunnistamaan alueita, joihin Kielineuvoston toiminnassa erityisesti kannattaisi keskittyä.